Indigo

Tämän maailman rodut on jaettu kolmeen ryhmään:  Ihmisen kaltaisia rotuja on viisi: ihmiset, haltiat, demonit, iqunot ja elfirit. Puolirotuja on kaksi: keijut ja dampyyrit. Muita rotuja on useita, mutta tällä hetkellä vain kolme laajemmin tunnettua: kettu-olennot, nagat ja vedenväki.

Ihmiset, haltiat, demonit, iqunot ja elfirit pystyvät lisääntymään keskenään, ja ovat pääpiirteiltään samankaltaisia. Tästä syystä niiden edustajat ovat aikain saatossa alkaneet kutsua itseään ”pääroduiksi”. Muut rodut eivät luonnollisesti arvosta tällaista luokittelua, ja pitäytyvätkin enimmäkseen omissa oloissaan, mikäli mahdolllista. Sotien jälkeen juopa kansojen välillä on parantunut, mutta hitaasti, joten osassa maista luokkajaot ovat edelleen voimissaan, toisaalla taas murtumassa.

Ihmiset ovat pääviisikosta ainoita, jotka eivät kykene käyttämään minkäänlaista magiaa. He pystyvät kuitenkin mukautumaan eri elinolosuhteisiin parhaiten, ja ovatkin laajimmalle levittäytynyt rotu.

Haltioilla on pisin elinikä ja heillä on vahva side luontoon. Tästä syystä heitä näkee harvemmin kaupunkien asukkaina, mutta osa toimii esim.  eläintenhoitajina tai puutarhureina. Heillä on tarkka kuulo ja hyvä näkö, myös hämärässä.

Elfirit ovat alunperin keijujen ja haltioiden risteytyksiä, mutta heidät luetaan pääjoukkoon koska he muistuttavat hyvin paljon haltioita; ainoa fyysinen ero on, että he ovat kevytrakentaisia ja useimmilla on keijunsiivet. Siivillä ei kuitenkaan voi lentää. Elfirit ovat jo syntyessään hyvin maagisia olentoja, ja heidän magiansa on yleensä sidoksissa luontoon. Osa pystyy ymmärtämään eläimiä, toiset taas osaavat vaikuttaa säätilaan, joskin hyvin rajatusti.

Demonien maagiset kyvyt häviävät voimakkuudessaan vain elfireille. Suurin osa magiasta kehittyy heille luonnostaan, mutta se on hyvin käytännönläheistä ja vaatii koulutusta kehittyäkseen hienostuneemmaksi. Sekä miehillä että naisilla on pienet sarvet ja kalpea iho, joka ei kestä voimakasta auringonpaistetta. Miehille kasvaa parta, mutta hiukset lakkaavat kasvamasta jo parin vuoden ikäisenä.

Iqunojen sanotaan polveutuvan vedenväestä, mutta väitteen pohjana on vain se, että he ovat sopeutuneet veden äärelle paremmin kuin muut viisikosta: Iqunoilla on lihaksikas keho ja voimakas liskonhäntä, jota voi käyttää apuna uimisessa. Suurin osa elää lämpimien tai trooppisten alueiden rannikoilla, mutta heidän paksu ihonsa kestää myös kylmää vettä ja säätä. Iquinoilla on syntyessä tumma iho ja karheat, ruskehtavat hiukset. Vanhentuessa iho tummuu lisää, mutta hiukset sen sijaan vaalenevat, ja aikuisten hiukset ovat yleensä vitivalkoiset. Iqunot eivät luonnostaan omaa maagisia kykyjä, mutta voivat oppia niitä harjoittelemalla.

Keijuja ei lasketa päärotuihin, koska heistä osa on vain vaaksan mittaisia, osa taas ihmisten kokoisia. Keijuilla on lentokykyiset siivet, lukuunottamatta suurimpia yksilöitä, joilta puutuu joko lentokyky, tai siivet kokonaan. Ihmisten kokoiset keijut pystyvät lisääntymään yllä mainittujen rotujen kanssa, ja keiju/elfiri-liitot ovat hyvin yleisiä.

Dampyyrit muistuttavat ihmisiä, mutta heillä on iho, joka ei kestä aurinkoa sekä nahkaiset siivet. Lapsidampyyrit pystyvät lentämään pieniä matkoja, mutta siivet eivät yleensä enää aikuisiällä jaksa kannatella kehoa, jolloin osa hankkiutuu niistä eroon kokonaan. Tämän kalliin ja kivuliaan toimenpiteen sijasta osa opettelee taikoja, joilla siipien kokoa voi muuttaa, jolloin mm. pukeutuminen helpottuu. Dampyyrit polveutuvat vampyyreista, ja vaikka he eivät juo verta, ja vampyyrit ovat kadonneet jo vuosisatoja sitten, monet yhä katsovat dampyyrien kuuluvan alempaan kastiin ja pitävät heitä vain ”puolirotuisina”.